Rooma, Italia. Sopiva retkikeli. Lämpötila 27 astetta. Lomafiilis 125%
Lauantaina koitti vihdoinkin se päivä, jolloin pääsisimme tutustumaan tämän kesän reissun ehdottomaan ykköskohteeseen Roomaan. Kaupunki oli onneksi kaikille Büten kyytiläisille ennen käymätön paikka, joten kaikki nähtävyydet olivat jokaiselle meistä uusia ja kovasti kiinnostavia. Niinpä heräilimme innokkaina valmistautumaan aamun ensimmäiseen leirintäalueen järjestämään ilmaiskuljetukseen, joka veisi meidät muutaman kilometrin matkan Prima Portan juna-asemalle, mistä jatkaisimme matkaa noin reilun vartin ajan Rooman keskustaan. Perjantain lepopäivän jälkeen voimiakin tuntui olevan punteissa taas aivan eri tavalla, kun Firenzen nähtävyyksissä ramppaamisen jälkeen.
Olimme jokainen tutustuneet etukäteen Rooman nähtävyyksiin mm. nettiä, opaskirjoja ja muuta materiaalia lukemalla ja nähtävää täällä tuntuukin riittävän vaikka useamman viikon lomalle. Jos ja kun kaupungilla on ikää jo yli 3400 vuotta ja historiaa, kulttuuria sekä vanhoja rakennuksia sen verran, että kokeneempaakin matkailijaa alkaa hirvittämään, niin edessä oli kiireiset, mutta todennäköisesti antoisat kaksi retkipäivää.
Kun aikaa oli kuitenkin käytettävissä varsin rajallisesti, päätimme etukäteen suunnitella, missä kaikissa kohteissa itse kukin haluasi käydä ja yrittää siten mahduttaa mahdollisimman monta jokaiselle kiinnostavaa nähtävyyttä ohjelmaan, ilman että homma menisi ihan päättömäksi juoksemiseksi. Listalle nousivat melko itsestäänselvyyksinä mm. Colosseum, espanjalaiset portaat, Trevin suihkulähde, kaikkien jumalien temppeli Pantheon sekä luonnollisesti Vatikaani. Itse Roomahan on jo sinällään nähtävyys ja sen kadut kahviloineen, rakennuksineen ja tunnelmineen ovat jo yksinään kokemisen arvoinen asia.
Prima Portan asemalta ostimme kolme päivää voimassa olevan lipun, jolla pääsisimme kulkemaan tuona aikana rajattomasti Rooman ja Prima Portan väliä. Metro/juna-lipulle tuli hintaa 16,50 euroa hengeltä ja pienen opettelun jälkeen saimme itsemme leimattua sisään juna-aseman lähtötasanteelle. Juna saapui muutaman minuutin päästä ja pian suihkimme läpi Rooman esikaupungialueiden kohti keskustaa. Vajaan 20 minuutin kuluttua saavuimme melkoisen tungoksen keskelle Piazza del Popolo -aukion lähelle Flaminion asemalle, mistä lähdimme kävelemään kohti nähtävyyksiä. Pysähdyimme aluksi aamukahveille Popolo-aukion reunalle ja jatkoimme siitä kohti Tiber-joen vartta tarkoituksenamme katsella vain hieman maisemia ja yleistä tunnelmaa aamuisessa Roomassa. Eräässä kadun kulmassa innostuimme kuitenkin jälleen kiertoajelun mahdollisuudesta ja niinpä ostimme Firenzen tapaan 25 euron kahden päivän liput punaiseen Hop on - hop off -bussiin, jolla lähdimme kiertämään kaupunkia. Kaksikerroksisen bussin ylätasanteelta on mukava katsella nähtävyyksiä ja katumaisemia ja Firenzessä olimme olleet varsin tyytyväisiä bussin tarjoamiin kyyteihin. Lyhyen ajon jälkeen päätimme jäädä Trevin suihkulähteen lähellä bussin kyydistä ja lähdimme lompsimaan kohti ensimmäistä varsinaista nähtävyyttä. Sääkin suosi meitä, sillä aurinko oli koko aamun ollut pienessä pilvessä, joten aivan edellisen päivä kaltaista hurjaa kuumuutta ei onneksi ollut, vaan mittari oli aamupäivällä vielä siedettävissä noin 25 asteen lukemissa. Yhtään enempää kuumuutta emme retkipäiväksi olisi olleet toivoneetkaan.
Trevin suihkulähteellä odotti melkoinen kansainvaellus. Suosittuna kohteena se vetää turisteja ja yleisöä puoleensä kuin magneetti, joten yksin siellä ei todellakaan tarvinnut olla. Kävimme huljuttelemassa kättä suihkulähteessä ja ihastelimme suihkulähteen patsaita ja näkymää. Kaunis paikka ja monista Rooma-aiheisista elokuvista tuttu näkymä. Saimme tuolla Trevin suihkulähteellä myös helpotusta kuumenevaan päivään pienen sadekuuron muodossa, joka onneksi oli hetkessä ohi ja hetken päästä aurinko alkoi taas pilkistelemään pilvien lomasta. Aikamme suihkulähteen tunnelmasta nautittuamme palasimme takaisin kiertoajelubussin pysäkille, mistä jatkoimme ajelua kohti Colosseumia.
Colosseum ilmestyikin tovin päästä upean näköisenä auton sivulle ja päätimme hypätä jälleen bussin kyydistä pois. Colosseumin lähistöllä näkyi muitakin muinaisen roomalaisen valtakunnan rakennusten jäännöksiä ja raunioita, joten tuota näkymää oli mukava ihailla ja ihmetellä. Lounas-aika alkoi myös olla käsillä, joten etsiskelimme Colosseumin lähistöltä sopivan ravintolan, missä tilasimme janojuomat ja eväät etemme ja jatkoimme maisemien ihailua. Harvoin on tullut pizzaa mussutettua noin komeassa ympäristössä, sillä Colosseum näkyi suoraan vieressämme, joten joka suupalan jälkeen oli pakko kurkistaa ympäristöä ihan vaan tarkistaakseen, ettei tämä ollut unta, vaan ihan aitoa elävää elämää. Hintatasokaan ei muikeasta näkymästä huolimatta ollut sen korkeampi, vaan pizzan ja oluen sai sillä samalla noin 12 eurolla, mihin tällä reissulla oli kaupunkinähtävyyspaikoissa jo tottunut.
Ruoan jälkeen lähdimme jonottamaan sisälle Colosseumiin. Olimme aiemmin miettineet hieman paljon kehutun Rooma-passin ostamista, mutta päätimme silti jättää sen hankinnan väliin, koska emme sitä tarvitsisi ainakaan kulkemiseen, koska olimme jo ostaneet kiertoajelukyydin kahdeksi päiväksi. Olisihan sillä toki voinut muutaman minuutin säästää jonottamisesta, mutta emmen kokeneet sitä tarpeelliseksi. Niinpä liityimme sisään kulkevaan jonoon ja olimme sisällä Colosseumissa ulkona jonon ohitusmahdollisuutta lisähinnalla kaupittelevien tyyppien väittämästä tunnin jonotuksesta huolimatta jo alle vartin päästä.
Aika massiivisen mahtava ja vaikuttava paikka tuo Colosseum. Paikkahan oli otettu käyttöön jo 80 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen, joten rakenteita ja niiden kolossaalisuutta katsellessa oli pakko ihmetellä, miten ja millaisilla nostureilla ja tekniikoilla nuokin kaikki kivenlohkareet oli paikoilleen saatu. Colosseumin historiahan on hurjan verinen ja paikka on toiminut vuosisatojen ajan gladiaattorien ja eläintaisteluiden paikkana. Rooman keisari Titus piti Colosseumin valmistuttua sata päivää kestäneet juhlat, joiden aikana tuolla areenalla surmattiin tuhansia taistelijoita ja eläimiä. Tuota jos miettii, niin ovathan nämä meidän nykyajan pirskeet melko paljon vaatimattomampia ja myös paljon vähäverisempia, onneksi niin. Tässä linkki panoraamaan, jonka kuvasin tuolta Colosseumin sisältä.
Saatuamme tarpeksemme Colosseumista nousimme jälleen kiertoajelubussin kyytiin ja jatkoimme matkaa kohti seuraavaa kohdetta eli espanjalaisia portaita. Ajomatkalla bussi kiersi taas pitkän pätkän Roomaa, joten pääsimme jälleen ihailemaan hurmaavia maisemia hieman katutasoa korkeammalta ja klassista musiikkia sekä nähtävyyksiä selostavan englanninkielisen selostuksen säestyksellä. Bussissa keskustellessamme ainakin Jaanalla ja minulla tuli selkeästi sellainen olo, että me molemmat olimme jo lyhyen päivän puolikkaan aikana tykästyneet Roomaan huomattavasti enemmän kuin Firenzeen. Vaikka Firenze olikin ollut huima ja upea kokemus, niin jotenkin alkoi vaan tuntua, että Rooma sykki aivan eri tavalla oikeaa elämää ja oli huomattavasti elämän makuisempi ja rosoisempi, kuin hieman snobbaileva ja umpitaiteellinen Firenze.
Rooma vaikuttaisi olevan myös suosittu hääkohde. Kaduilla näkyi useitakin hääpareja ajelemassa Rolls Roycellä tai kuvauttamassa itseään kuuluisien nähtävyyksien edessä. Katukahviloissa istuskelevat ihmiset, ostoksilla kävelevät turistit ja vanhat, hieman jo rapistuneet rakennukset luovat kaupunkiin aivan omanlaisensa ilmapiirin, joka hurmaa vastustamattomasti.
Päivän viimeiseksi kohteeksi valitsimme siis espanjalaiset portaat. Saavuimme paikalla yläkautta ja alaspäin katsellessa meitä odottikin varsinainen ihmispaljous. Nuo portaat vaikuttavat olevan varsin suosittu ajanvietto paikka sekä nuorille että vähän vanhemmillekin. Nuoret parit pussailivat romanttisessa ympäristössä, turistit laukoivat kameroita tallentaakseen kuuluisan näkymän ja mekin istahdimme hetkeksi paikan tunnelmasta nauttimaan. Portaat alas kavuttuamme meillä olikin jo lähdettävä kävelemään kohti Popolon aukiota ja Flaminion asemaa, sillä päivän useamman tunnin kävelyjen jälkeen olo alkoi olla hikinen ja jalat muusina. Niinpä tallustelimme lyhyen matkan asemalle ja hyppäsimme klo 17.18 junaan millä ehdimme mukavavasti klo 18 Prima Portan asemalta leirintöalueelle lähtevään sukkulabussiin.
Lertsulla olikin mahtava mennä lähes suoriltaan uima-altaalle ja huuhtaista päivän kuumuus pois oloa rasittamasta. Päivällisen jälkeen olimmekin valmiita yöunille. Heikki ja Leila tosin intoutuivat menemään vielä lertsun ravintolassa pidetyihin synttärijuhliin mukaan ja meno oli kuullemma ollut hauskaa ja kakkua sekä juomaa oli tarjottu myös heillekin, vaikkeivat varsinaisesti italialaisen 60-vuotiaan päivänsankarin lähipiiriin kuuluneetkaan.
Seuraavan päivän ohjelmassa on ainakin Vatikaani, Pietarinkirkko ja Pantheon sekä kenties jotain muuta. Mutta nyt hyvää yötä Roomasta. Silmät menevät jo melkein itsestään kiinni.
Prima Portan asemalta ostimme kolme päivää voimassa olevan lipun, jolla pääsisimme kulkemaan tuona aikana rajattomasti Rooman ja Prima Portan väliä. Metro/juna-lipulle tuli hintaa 16,50 euroa hengeltä ja pienen opettelun jälkeen saimme itsemme leimattua sisään juna-aseman lähtötasanteelle. Juna saapui muutaman minuutin päästä ja pian suihkimme läpi Rooman esikaupungialueiden kohti keskustaa. Vajaan 20 minuutin kuluttua saavuimme melkoisen tungoksen keskelle Piazza del Popolo -aukion lähelle Flaminion asemalle, mistä lähdimme kävelemään kohti nähtävyyksiä. Pysähdyimme aluksi aamukahveille Popolo-aukion reunalle ja jatkoimme siitä kohti Tiber-joen vartta tarkoituksenamme katsella vain hieman maisemia ja yleistä tunnelmaa aamuisessa Roomassa. Eräässä kadun kulmassa innostuimme kuitenkin jälleen kiertoajelun mahdollisuudesta ja niinpä ostimme Firenzen tapaan 25 euron kahden päivän liput punaiseen Hop on - hop off -bussiin, jolla lähdimme kiertämään kaupunkia. Kaksikerroksisen bussin ylätasanteelta on mukava katsella nähtävyyksiä ja katumaisemia ja Firenzessä olimme olleet varsin tyytyväisiä bussin tarjoamiin kyyteihin. Lyhyen ajon jälkeen päätimme jäädä Trevin suihkulähteen lähellä bussin kyydistä ja lähdimme lompsimaan kohti ensimmäistä varsinaista nähtävyyttä. Sääkin suosi meitä, sillä aurinko oli koko aamun ollut pienessä pilvessä, joten aivan edellisen päivä kaltaista hurjaa kuumuutta ei onneksi ollut, vaan mittari oli aamupäivällä vielä siedettävissä noin 25 asteen lukemissa. Yhtään enempää kuumuutta emme retkipäiväksi olisi olleet toivoneetkaan.
Trevin suihkulähteellä odotti melkoinen kansainvaellus. Suosittuna kohteena se vetää turisteja ja yleisöä puoleensä kuin magneetti, joten yksin siellä ei todellakaan tarvinnut olla. Kävimme huljuttelemassa kättä suihkulähteessä ja ihastelimme suihkulähteen patsaita ja näkymää. Kaunis paikka ja monista Rooma-aiheisista elokuvista tuttu näkymä. Saimme tuolla Trevin suihkulähteellä myös helpotusta kuumenevaan päivään pienen sadekuuron muodossa, joka onneksi oli hetkessä ohi ja hetken päästä aurinko alkoi taas pilkistelemään pilvien lomasta. Aikamme suihkulähteen tunnelmasta nautittuamme palasimme takaisin kiertoajelubussin pysäkille, mistä jatkoimme ajelua kohti Colosseumia.
Colosseum ilmestyikin tovin päästä upean näköisenä auton sivulle ja päätimme hypätä jälleen bussin kyydistä pois. Colosseumin lähistöllä näkyi muitakin muinaisen roomalaisen valtakunnan rakennusten jäännöksiä ja raunioita, joten tuota näkymää oli mukava ihailla ja ihmetellä. Lounas-aika alkoi myös olla käsillä, joten etsiskelimme Colosseumin lähistöltä sopivan ravintolan, missä tilasimme janojuomat ja eväät etemme ja jatkoimme maisemien ihailua. Harvoin on tullut pizzaa mussutettua noin komeassa ympäristössä, sillä Colosseum näkyi suoraan vieressämme, joten joka suupalan jälkeen oli pakko kurkistaa ympäristöä ihan vaan tarkistaakseen, ettei tämä ollut unta, vaan ihan aitoa elävää elämää. Hintatasokaan ei muikeasta näkymästä huolimatta ollut sen korkeampi, vaan pizzan ja oluen sai sillä samalla noin 12 eurolla, mihin tällä reissulla oli kaupunkinähtävyyspaikoissa jo tottunut.
Ruoan jälkeen lähdimme jonottamaan sisälle Colosseumiin. Olimme aiemmin miettineet hieman paljon kehutun Rooma-passin ostamista, mutta päätimme silti jättää sen hankinnan väliin, koska emme sitä tarvitsisi ainakaan kulkemiseen, koska olimme jo ostaneet kiertoajelukyydin kahdeksi päiväksi. Olisihan sillä toki voinut muutaman minuutin säästää jonottamisesta, mutta emmen kokeneet sitä tarpeelliseksi. Niinpä liityimme sisään kulkevaan jonoon ja olimme sisällä Colosseumissa ulkona jonon ohitusmahdollisuutta lisähinnalla kaupittelevien tyyppien väittämästä tunnin jonotuksesta huolimatta jo alle vartin päästä.Aika massiivisen mahtava ja vaikuttava paikka tuo Colosseum. Paikkahan oli otettu käyttöön jo 80 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen, joten rakenteita ja niiden kolossaalisuutta katsellessa oli pakko ihmetellä, miten ja millaisilla nostureilla ja tekniikoilla nuokin kaikki kivenlohkareet oli paikoilleen saatu. Colosseumin historiahan on hurjan verinen ja paikka on toiminut vuosisatojen ajan gladiaattorien ja eläintaisteluiden paikkana. Rooman keisari Titus piti Colosseumin valmistuttua sata päivää kestäneet juhlat, joiden aikana tuolla areenalla surmattiin tuhansia taistelijoita ja eläimiä. Tuota jos miettii, niin ovathan nämä meidän nykyajan pirskeet melko paljon vaatimattomampia ja myös paljon vähäverisempia, onneksi niin. Tässä linkki panoraamaan, jonka kuvasin tuolta Colosseumin sisältä.
Saatuamme tarpeksemme Colosseumista nousimme jälleen kiertoajelubussin kyytiin ja jatkoimme matkaa kohti seuraavaa kohdetta eli espanjalaisia portaita. Ajomatkalla bussi kiersi taas pitkän pätkän Roomaa, joten pääsimme jälleen ihailemaan hurmaavia maisemia hieman katutasoa korkeammalta ja klassista musiikkia sekä nähtävyyksiä selostavan englanninkielisen selostuksen säestyksellä. Bussissa keskustellessamme ainakin Jaanalla ja minulla tuli selkeästi sellainen olo, että me molemmat olimme jo lyhyen päivän puolikkaan aikana tykästyneet Roomaan huomattavasti enemmän kuin Firenzeen. Vaikka Firenze olikin ollut huima ja upea kokemus, niin jotenkin alkoi vaan tuntua, että Rooma sykki aivan eri tavalla oikeaa elämää ja oli huomattavasti elämän makuisempi ja rosoisempi, kuin hieman snobbaileva ja umpitaiteellinen Firenze.
Rooma vaikuttaisi olevan myös suosittu hääkohde. Kaduilla näkyi useitakin hääpareja ajelemassa Rolls Roycellä tai kuvauttamassa itseään kuuluisien nähtävyyksien edessä. Katukahviloissa istuskelevat ihmiset, ostoksilla kävelevät turistit ja vanhat, hieman jo rapistuneet rakennukset luovat kaupunkiin aivan omanlaisensa ilmapiirin, joka hurmaa vastustamattomasti.Päivän viimeiseksi kohteeksi valitsimme siis espanjalaiset portaat. Saavuimme paikalla yläkautta ja alaspäin katsellessa meitä odottikin varsinainen ihmispaljous. Nuo portaat vaikuttavat olevan varsin suosittu ajanvietto paikka sekä nuorille että vähän vanhemmillekin. Nuoret parit pussailivat romanttisessa ympäristössä, turistit laukoivat kameroita tallentaakseen kuuluisan näkymän ja mekin istahdimme hetkeksi paikan tunnelmasta nauttimaan. Portaat alas kavuttuamme meillä olikin jo lähdettävä kävelemään kohti Popolon aukiota ja Flaminion asemaa, sillä päivän useamman tunnin kävelyjen jälkeen olo alkoi olla hikinen ja jalat muusina. Niinpä tallustelimme lyhyen matkan asemalle ja hyppäsimme klo 17.18 junaan millä ehdimme mukavavasti klo 18 Prima Portan asemalta leirintöalueelle lähtevään sukkulabussiin.
Lertsulla olikin mahtava mennä lähes suoriltaan uima-altaalle ja huuhtaista päivän kuumuus pois oloa rasittamasta. Päivällisen jälkeen olimmekin valmiita yöunille. Heikki ja Leila tosin intoutuivat menemään vielä lertsun ravintolassa pidetyihin synttärijuhliin mukaan ja meno oli kuullemma ollut hauskaa ja kakkua sekä juomaa oli tarjottu myös heillekin, vaikkeivat varsinaisesti italialaisen 60-vuotiaan päivänsankarin lähipiiriin kuuluneetkaan.Seuraavan päivän ohjelmassa on ainakin Vatikaani, Pietarinkirkko ja Pantheon sekä kenties jotain muuta. Mutta nyt hyvää yötä Roomasta. Silmät menevät jo melkein itsestään kiinni.
Kiva lukea matkakertomustanne myös Roomasta. Ja hienot kuvat!
VastaaPoistamari