Paprikaa ja rikinhajua

Komarom, Unkari. Lämpötila 21 astetta. Illan  pimeys. Lomafiilis 105%

Olipa rento ja mukava lomapäivä! Tämä kylpylälomailua tarjoava välipäivä ajamisesta tekee sekä kuskille että kyydissäolijoille kieltämättä hyvää. Zakopanen jälkeisenä päivänä oli jo selvästi ilmassa pientä kiukuttelua ja matkaväsymystä, joka varmaankin se johtui siitä hurjasta tahdista, millä olimme matkaa tehneet. Ihan sulassa sovussa sinänsä kaikki matkanteko on tähän saakka on sujunut, mutta tätä kirjoitellessa on kiva seurata, kuinka matkaamisen aiheuttama jännitys löysääntyy muutaman viinilasillisen jälkeen, jotka olemme nauttineet upean aterian jälkeen. Mukavaa oloa siis mukaville ihmiselle!

Keskiviikkopäivä eli Oulusta lähtemisen jälkeen viides päivä kului Unkarissa rennosti kylpylähotellin ja leirintäalueen palveluista nauttien. Jaana teki aamupäivästä  aikamoisen urakan reissussa tähän saakka likaantuneiden pyykien kanssa ja nuoriso viihtyi leirintäalueen läheisissä kaupunginosissa myymälöitä ja kojuja tutkien ja shoppaillen. Joonas löysi paikkakunnalta jopa kuntosalin, jossa pääsi treenaamaan kaipaamiaan lihaskuntoharjoituksia.

Iltapäivällä kävimme nauttimassa paikkakunnan kylpylätarjonnasta ja melkoisia rikkihöyryisiä kylpyjä meille leirintäalueen rannekkeella tarjottiinkin.
Siellä me sulassa sovussa saksalaisten ilmeisen raihnaisten mummojen ja vaarien seassa köllöttelimme nautinnollisesti kuumista kylvyistä nauttien. Hyvää vulkaaninen vesi teki myös nuoremmallekin vartalolle ja kun aikamme olimme noin 38 asteisessa mineraalipitoisessa vedessä lilluneet, oli olo rento muillakin kuin reumasta tai muista hankalista taudeista kärsivillä. Suosittelen siis ihan mukavana kokemuksena kaiken ikäisille ja kuntoisille!

Kun nyt kerran Unkarissa ollaan, päätimme kunnioittaa myös illan ruokalistassa maan tyyliä ja Puolasta valmiiksi ostetuiden höystojen seuraksi päätimme valmistaa grillissä täytettyjä paprikoita. Paprika, joka sinänsä on pustan kuuluisin vihannes, vaatii kyllä suolaisilla höystöillä täytettynä ja grillissä pehmeäksi paahdettuna kaverikseen muutaman litran olutta. Juhannuksen jälkeen meille oli jostakin kumman syystä jäänyt takakonttiin muutama pullo kotimaista Olvin keskiolutta, jotka ihmeen nopeasti katosivat kitusiin Jaanan lähes tyhjästä taiottuen paprikamössöjen ja slovakialaisten rasvamakkaroiden kera. Mahtavaa, kun kerrankin eteen tarjottavassa makkarassa rasva oli siinä muodossa, että sen näkee ja maistaa konkreettisesti, eikä salakavalasti piilotettuna! Häpeä Wilhelm-petosmakkara!

Illan jo pimentyessä aloimme virittelemään satellittia, jotta pääsisimme näkemään illan jännän jalkapallo-ottelun. Leirintäalue, jolla pääosa vieraista on kotoisin Saksasta, suhtautui  tuohon loppuotteluun pääsyn ratkaisevaan otteluun omituisen rauhalliseti. Osaksi tilannetta hillitsi tietysti se, että lähes jokaisella lertsulle majoittuneella sakemannilla oli oman asuntovaununsa tai -autonsa katolla tai pihalla satelliittiantenni, jolla he pääsivät seuraamaan ottelua mukavasti oman matkakotinsa sohvalta katsellen.

Joten nyt tässä ollaan super-rentoina, mädäntyneeltä kananmunalta haisevina, mutta onnellisina odottamassa matkan etenemistä. Huomenna lähdetään taas eteenpäin ja jos kaikki menee putkeen, ollaan huomisiltana jo reissun lakipisteessä Välimeren rannalla Kroatiassa. Mutta se selviää oikeastaan vasta huomenna illalla.   Ja kuulemma kotimaassakin on kelit olleet kohdallaan? Miltäs nuo meitä odottavat sääennusteet vaikuttavat? I'am hot and when i'm not, I'm cold as ice! Pakastimeen bisseä siis! Seuraavaksi viikoksi pukkaa yli 30 asteen hellettä!