Sunnuntaina heräilimme auringon alkaessa porottaa täysin siniseltä taivaalta. Edellispäivien puolipilvinen sää oli yön aikana kadonnut jonnekin kauas horisontin taakse, mikä tietysti sopi meille loistavasti. Päivän suunnitelmana oli kirjautua ulos Autocamp Marinasta Lozovacista ja siirtyä muutaman kymmenen kilometrin matka rannikolle ja siellä Murterin saarelle. Pakollisten vessantyhjennysten, vesien täyttöjen ja tyhjennysten jälkeen olimmekin liikkeellä kohti uusia maisemia jo hyvissä ajoin ennen puoltapäivää. Autocamp Marinan majoituksen hinta oli kyllä melkoisen edullinen, sillä kaksi yötä, jotka siellä vietimme maksoivat yhteensä koko porukaltamme 29 euroa, mikä ei todellakaan ole paha hinta neljän aikuisen ja kahden koiran kahden yön majoituksesta sähköineen ja ilmaisine nettiyhteyksineen.
Matkalla Murterin saarelle pysähdyimme parissakin eri marketissa ostoksilla. Ruokavarastot olivat jälleen huventuneet siihen malliin, että leivän ja lihan lisäksi ostimme kaikenlaista pientä purtavaa varastoon, jotta voisimme viettää muutaman huolettoman päivän Murterilla ilman, että ihan joka päivä tarvitsisi ajella kauppaan täydennyksiä hakemaan.
Murter on siinäkin mielessä vaivaton saari vierailla, että sinne pääsee ajelemaan siltaa pitkin, joten näin säästyimme lautta-ajeluilta. Olimme laittaneet lähtiessämme navigaattoriin Murterin kaupungin kupeessa olevan Camping Slanican koordinaatit. Vehje opastikin meidät perille ihan vaivattomasti, mutta viimeiset muutama sata metriä ennen lertsun porttia rantaviivaa pitkin mutkitteleva tie meni niin kapeaksi, ettei siinä mahtunut auton lisäksi kulkemaan samaan aikaan edes yhtä ihmistä saatikka muita ajoneuvoja. Pääsimme kuitenkin sompailemalla ja jollakin kumman tuurilla alueen portille ilman peruutteluita, missä huomasimme nopeasti, että alue oli aivan tupaten täynnä matkailijoita. Kysymällä selvisi, että meille olisi ollut vielä yksi sähköllinen paikka tarjolla aivan rannalla, mitä kävimmekin katsomassa ja laitoimme auton jopa hetkeksi siihen paikalleen, mutta hyvin nopeasti meille tuli ahdistava tunne koko alueesta ja päätimme lähteä nopeasti pois moisesta perhehelvetistä. Vaikka näkymä asuntoauton ovelta heti viiden metrin päässä aukeavalle Adrianmerelle olisi kieltämättä ollut ainutlaatuinen, niin koiria ei olisi voinut uittaa kallioisen ja jyrkän rannan takia siinä ollenkaan ja muutenkin tunnelma tuolla sillipurkkiahtaudessa ja kiljuvien lapsiperheiden keskellä oli jotain sellaista, mitä emme todellakaan ole tulleet hakemaan lomaltamme.
Onneksi Murterilla oli tarjolla muitakin leirintäalueita ja niinpä laitoimme seuraavan lertsun koordinaatit tabletin navigointiohjelmaan. Ja hetken päästä muutaman kilometrin päästä löysimme väljän ja viihtyisän Autocamp Matijan, missä ajelimme Büten oliivipuulehtoon suojaisaan paikkaan ja asetuimme leiriksi muutamaksi seuraavaksi päiväksi. Matija sijaitsee myös aivan rannalla, mutta tällä puolella saarta lertsun ja rannan välillä kulkee rauhallinen tie, minkä ylittämällä pääsee heti pikkukivirannoille tai laitureille. Rannalta näkyy kauniisti viereinen Betinan pikkukaupunki, mistä löytyy kauppoja, ravintoloita, pankkiautomaatti ja viehättäviä kapeita keskiaikaisia pikkukatuja, mitä pitkin on mielenkiintoista käveleskellä ja ihailla ikivanhoja rakennuksia.
Olemme nyt siis olleet täällä Betinassa jo lähes pari päivää. Sunnuntai-iltana yritimme kysellä leirintäalueen henkilökunnalta siitä, että onko missään lähistöllä minkäänlaisia juhlallisuuksia liittyen Kroatian liittymiseen EU:hun, mutta aihe tuntuu olevan täällä sellainen, mikä ei herätä tavallisessa kansassa varsinaisesti hurraahuutoja. Työttömyyden, köyhyyden ja korruption keskellä tavallista elämää viettävät kroatialaiset eivät siis koe paljoa EU-jäsenyydestä kostuvansa, joten asia ei suuresti tuntunut heitä kiinnostavan. Päädyimmekin sitten viettämään omat juhlat asuntoautolla, missä avasimme Karaoke-Bar Büten ja hoilottelimme porukalla kaiken maailman kappaleita pitkälle aamuyön puolelle.
Maanantai kuluikin tämän takia hieman honteloa oloa potiessa ja kun ulkona vielä lämpötila kohosi yli 30 asteen, niin hikeähän se meinasi pukata. Joonas ja Anuliina pumppasivat iltapäivällä kumiveneen toimintakuntoon ja kävivät seilaamassa sillä Murterin saaren ja mantereen välisessä salmessa. Kävimme Jaanan kanssa pyöräilemässä ja tutustumassa Betinaan. Koirat pääsivät myös uimaan ja illalla päätimme lähteä Betinaan syömään krapulapizzat. Eräässä rantaravintolassa pääsimmekin sitten mättämään reissun tähän saakka maukkaimpia pizzoja, mitkä tuntuivat vievän suorastaan kielet mennessään.
Pyöräilyreissullamme Betinassa varasimme samalla koko porukalle keskiviikoksi laivaretken Murterilta alkavalle Kornatin kansallispuistoalueelle. 38 euroa hengeltä maksavalla laivaretkellä pääsemme käymään alueen luonnonsuojelualueen saarilla ja kolmen pysähdyksen aikana myös uimaan alueen kirkkaissa vesissä. Hintaan kuuluu myös lounas eräässä saaressa pienessä kalastajakylässä. Joten toivottavasti odotettavissa on mukava päivä merellä. Koirat jätämme veneretken ajaksi suosiolla leirintäalueelle ilmastoituun autoon, missä niillä on miellyttävimmät oltavat viileässä sisätilassa.
Reissu jatkuu siis leppoisissa merkeissä ja kelit ovat kyllä kohdillaan. Mikäs tässä on lomaillessa, kun Kroatia tarjoaa parhaita puoliaan? We like it!
Kiva oli lukea. Me olemme huomenna menossa Murterille. 2 viikkoa on seutuvilla liikuttu.
VastaaPoista