Sitä on nyt pari päivää laitettu Saksaa halki, pinoon ja poikki. Keskiviikkoaamuna starttasimme Alppien juurelta Schwangausta hieman ennen puoltapäivää. Navigaattoriin olimme laittaneet liikkeelle lähtiessämme jo viime vuoden reissulta tutun Reimon suuren karavaanivarustekaupan koordinaatit hieman Frankfurt am Mainin eteläpuolella. Tarkoituksena oli ehtiä shoppailemaan vielä keskiviikon aikana hieman lisävarusteita Büten seuraaville reissuille. Ajomatkaa ei sinänsä ollut Saksan moottoriteiden päivämatkaksi ihan käsittämättömiä eli ainoastaan alle 600 km ja navigaattorikin esitti sellaisia positiivisia arvioita, että olisimme perillä hyvissä ajoin illalla ennen kello seitsemää, milloin kauppa sulkeutuisi.
Ajomatkan edistyessä ja tovin aikaa muutamassa staussa töröttäessämme alkoi kuitenkin vähitellen näyttämään siltä, ettemme välttämättä ehtisikään kaupan aukioloaikana perille, joten noin 50 kilometriä ennen perille pääsemistä jälleen eräässä ruuhkajonossa seisoessamme päätimme, että ajamme suosiolla sivuun ja etsimme yöpymispaikan joltain läheiseltä leirintäalueelta. Onneksi satuimme tuolloin olemaan juuri erään ulosmenon kohdalla, joten kurvasimme seisovasta jonosta pois ja tulla tupsahdimme Heppenheimin pieneen viinikaupunkiin.
Navigaattori kertoi, että kylän vieressä rautatien takana olisi lertsu, minne ajaisimme hetkessä. Muutaman yrityksen jälkeen kuitenkin selvisi, ettei meillä ollut mitään asiaa tuon rautatien alettaville teille, sillä ainoa riittävän korkea radan alittava alikulku oli remontissa ja muut liian matalia. Niinpä pysähdyimme miettimään tilannetta eräälle isolle parkkipaikalle, missä yllätykseksemme huomasimme isot kyltit, joissa mainostettiin Heppenheimin kunnan tarjoavan tuolla paikalla kaikille asuntoautoilijoille ilmaisen yöpymisen: "Freie stellplatze für reisemobile" tai jotain sinne päin. Kun paikka vielä vaikutti kohtuullisen asialliselta ja vessakin oli siisti ja huollettu, niin päätimme lopulta jäädä tuohon yöksi. Hetken päästä paikalle saapui toinen karavaanariporukka eli sveitsiläinen perhe matkalla Ruotsiin lomalle ja hekin päättivät jäädä laillamme paikalle yöksi.
Hyvin nukutun yön jälkeen kävimme torstaiaamuna Heppendorfin juomamarketissa ostamassa hieman paikallisia oluita kotiin viemisiksi ja sitten olimme valmiita ajelemaan lyhyen matkan Reimon Megastoreen. Aamulla yhdeksän maissa ei edellisillan ruuhkista ollut tietoakaan, vaan saimme ajella rauhassa väljillä teillä normaalin liikennevirran mukana. Reimon Megastoressa pysähdyimme noin tunnin shoppailun ajaksi ja lomabudjettiin tuli taas pikku kolo. Yhden jo edellisenä kesänä hieman rikkoutuneen hanan tilalle ostimme uuden ja mukaan tarttui myös muuta pientä tarviketta, kuten ruokailuvälineitä, juomalaseja ja sen sellaista karavaaniaiheista tauhkaa.
Torstain "virallisena" päämääränä meillä oli Lyypekki Itämeren rannalla, missä ajattelimme viettää loman pari viimeistä päivää ennen takaisin Skandinaviaan siirtymistä. Onneksi liikenne oli torstaina ja pohjoisemmaksi siirryttäessä huomattavasti väljempää, joten ajelu Kasselin, Hannoverin ja Hampurin ohi sujui notkeasti ilman yhtäkään pidempää stau-pysähdystä.
Nyt sitä sitten ollaan jo täällä Lyypekissä. Vaikka laulussa niin väitetään, niin montaa pitkää ei tosin ole ehditty vielä juoda, mutta kävimme kyllä päivällisellä vanhan kaupungin legendaarisen raatihuoneen kellarissa. Ruoka oli kyllä tosi hyvää ja olut maukasta, mutta tarjoilijanamme ollut "Gertrud" oli joko noussut väärällä jalalla aamulla ylös tai oli muuten vaan sitten kyllästynyt elämäänsä. Sen verran innotonta ja hymytöntä asiakaspalvelu ainakin meillä oli. Onneksi yksi murjottava tarjoilija ei onnistunut pilaamaan muuten hienon Hansakaupungin tunnelmaa, vaan ihailimme ilta-auringon painuessa horisontin taakse rauhassa vanhan kaupungin upeita rakennuksia ja miljöötä.
Perjantaina on vuorossa koirien käyttö eläinlääkärissä, jotta ne saavat merkinnät passeihinsa annetusta matolääkityksestä. Sen jälkeen teemme Lyypekin kaupoissa viimeiset shoppailut ja huomenna on vuorossa laivamatka Ruotsiin Malmöhön. Ja laivakyyti Kapellskäristä kotimaahankin alkaa jo häämöttämään muutaman päivän päässä. Niinpä loma Keski-Euroopassa alkaa vetelemään viimeisiä metrejään. Melkoista menoahan tämä on ollut ja paljon on taas nähty sekä koettu. Toivottavasti hellekelit seuraavat mukanamme täältä kotimaahan saakka, sillä vielä ei mieli tekisi pitkiä housuja jalkaan laittaa. Sillä shortsit jalassa tässä on reilut kolme viikkoa menty ja lämmintä on tälläkin lomalla riittänyt vähintäänkin ihan kotitarpeiksi.
Mutta katsellaanpa, jos täältä vielä jostain raosta pientä päivitystä ehtisi kirjoittamaan. Viimeistään kotimaasta ainakin.
Mutta se on moikka taas vähäksi aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti