lauantai 6. heinäkuuta 2013

United Colours of Burano

Venetsia, Italia. Huh hellettä. Lämpötila 30 astetta. Lomafiilis 122%

Jo perjantain Venetsian reissulla olimme panneet Jaanan kanssa merkille, että samalta Zatteren laiturilta, mistä veneet kulkevat Venetsian ja Fusinan leirintäalueen välillä, lähtee myös risteilyaluksia läheisille Venetsianlahden pienille saarille. 20 euron lipulla pääsee tutustumaan opastetusti kolmelle kuuluisalle saarelle eli Muranolle, Torcellolle ja Buranolle. Niinpä päätimme lauantaina lähteä kahdestaan iltapäiväohjelmaksi tekemään tuon risteilyn sillä aikana, kun Joonas ja Anuliina lähtisivät omille teilleen tutustelemaan Venetsian kaupunkiin toiseksi päiväksi.

Vajaa viisi tuntia kestänyt risteily osoittautuikin ehdottomasti hintansa arvoiseksi. Itse Venetsian kaupunkia pääsi nyt katselemaan eri suunnista mereltä päin ja varsinaiset tutustumiskohteet olivat tietysti ilman muuta vierailun arvoisia. Ensimmäinen noin tunnin pysähdys oli Muranon saarella, joka on kuuluisa lasinpuhallusperinteistään. Pääsimme katsomaan tuolla mm. lasinpuhallusnäytöstä, joka taatusti on tällaisella yli 30 asteen helteellä kohtuullisen kuumaa hommaa. Jo lasinpuhaltajien taitavaa työskentelyä katsoessa tuli hiki, joten voi vain kuvitella miltä tuntuu työskennellä koko päivä monisataa-asteisten uunien läheisyydessä!

Muranolta risteilypaatti ajeli Torcellon saarelle, missä kävelimme kymmenen minuutin matkan saaren keskusaukiolle. Saarella ei nykyään asu kuin kourallinen ihmisiä, mutta aikanaan siellä on ollut kirkko luostareineen, mutta malarian takia saari on jossain vaiheessa tyhjentynyt ja jäänyt nykyiseksi turistikohteeksi.

Venekiertoajelun ehdoton kohokohta oli kuitenkin Buranon saari ja siellä oleva vanha kalastajakylä, missä saimme ihailla kaikissa mahdollisissa pastelliväreissä maalattuja vanhoja rakennuksia. Jo kotimaassa olimme nähneet tv-dokumentin, josta saaren omailmeinen tunnelma välittyi kiinnostavana, joten olipa mahtava päästä paikan päälle katselemaan ja kulkemaan tuossa erikoisessa maisemassa. Jokaisella talolla on oma tarkalleen määrätty värinsä, jota ei saa mennä muuttamaan, joten paikassa vallitsee jännä pysähtyneen ajan tunnelma. Tunnelmaa lisää vielä se, että kaduilla ja kanavien varsilla istuskelee paikallisia vanhoja muoreja ja vaareja, jotka keskustelevat verkkaisesti keskenään aivan kuin vierestä käveleviä turisteja ei olisi paikalla ollenkaan. Kuvasin tuolta pari panoraamaa, joista saa ainakin jonkinlaisen käsityksen paikan tunnelmasta: Panoraama 1, Panoraama 2.

Illalla palasimme takaisin leirintäalueelle ja satuimme samalle lautalle Joonaksen ja Anuliinan kanssa, jotka olivat kierrelleet pitkin Venetsian saaria samalla pieniä ostoksia tehden. Paitaa, kenkää ja mekkoa oli tarttunut mukaan, joten matkabudjettikin oli kokenut pienen loven.

Sunnuntaina olemme suunnitelleet jälleen maiseman vaihtoa. Olisikohan Gardajärvi seuraava määränpää. Pohjoiseen keula kuitenkin suunnataan ja jonnekin Alppijärvien rannalle mieli tekee. Eli palataanpa asiaan sieltä. Soon moro!

2 kommenttia:

  1. Tuonne Buranoon olen aina toivonut pääseväni. Hienot kuvat!

    VastaaPoista
  2. Moikka!
    Hienot panoraamat ja muutenkin kiva matkakertomus kuvineen. Jos haluatte käydä vilkaisemassa meidän matkakertomusta (ollaan kierrelty vähän samoilla seuduilla) niin käykäähän osoitteessa: www.anukoo.fi

    VastaaPoista