Krakova, Puola. Hemmetinmoinen helle. Lämpötila 32 astetta. Lomafiilis 118%
Perjantaiaamuna heräilimme virkeinä jo ennen kello kahdeksaa, mutta hieman harmaita pilviä muuten kuumaan kesäpäivään toi saksalainen hippipariskunta, joiden oli näköjään pakko laittaa Volkkari-pakettiautonsa juuri meidän katoksen eteen siitäkin huolimatta, että leirintäalueella olisi ollut useita täysin tyhjiä paikkoja, joissa olisi ollut runsaasti tilaa suuntaan jos toiseen. Yritin kertoa heille hieman vihjaillen, että meillä on kaksi isoa koiraa, mutta siitäkin huolimatta he tahtoivat väkiselläkin survoutua ahtaimpaan saatavilla olevaan rakoon. Siinä me sitten hieman hämmästelimme pariskunnan touhuja aamiaisella istuskellen, kun he nostelivat noin metrin päässä ruokapöydästämme jukka-palmun auton katolle ja kantoivat ulos kaikenlaista pussia ja purnukkaa, jotta olisivat mahtuneet sisälle pakettiauton takatilaan. Kaikenlaista kulkijaa se leipä elättää? Pitää varmaan ottaa tämäkin yhdenlaisena rikkautena muiden pöljien kokemusten joukossa. Onneksi Bitte ja Lola tarvittaessa murahtelevat siihen malliin matalasti ja uhkaavasti, jos hipit hapoissaan tulevat liikaa katokseemme. Ainakaan suomalaisia turvamääräyksiä ja -etäisyyksiä ei moinen leiriytyminen täytä missään mielessä!
Emme jääneet kuitenkaan suremaan hippileirin ilmestymistä sen pidemmäksi aikaa, vaan tilasimme aamiaisen ja koirien ulkoilutuksen jälkeen taksin leirintäalueen portille, mistä ajelimme noin 20 minuutin matkan Krakovan juutalaiskortteleihin Kazimierzin kaupunginosaan. Kazimierzissä tuntui olevan vilinää ja vilskettä, koska viikonloppuna siellä järjestetään suuri päätöskonsertti tämänvuotisen juutalaisten vuosijuhlan kunniaksi.
Alunperin olimme ajatelleet liikkua jalkaisin ympäri juutalaiskortteleita siten, että vähitellen olisimme kulkeneet kohti Krakovan vanhaa kaupunkikeskustaa eli Stare Miastoa. Elohopea alkoi kuitenkin nousta lämpömittarissa todella nopeasti, joten emme olleet ollenkaan vastahakoisia, kun eräällä aukiolla yksi kaveri tuli kauppaamaan kiertoajelua, jossa pääsisimme näkemään suurimman osan kaupungin keskustan kohteista kätevästi akkukäyttöisellä golf-autolla ajellen. Niinpä sovimme ajelun hinnaksi 400 zlotyä, millä summalla pääsisimme kiertämään Kazimierzin ja Stare Miaston lisäksi myös Schindlerin lista-elokuvasta tutun juutalaisia pelastaneen Oskar Schindlerin tehtaan, natsiaikaisen juutalaisten Gheton muistomerkit ja myös Wawelin kuninkaallisen linnan. Mies lupasi myös kuljettaa meidät takaisin leirintäalueelle samaan hintaan. Ennen akkukäyttöisen auton kyytiin hyppäämistä päätimme syödä kevyen lounaan eräässä juutalaiskorttelin ravintolassa.
Kiertoajelu osoittautui erittäin oivalliseksi tavaksi tutustua kaupunkiin. Kuljettajamme pysähtyi aina pyydettäessä, jotta pääsimme ottamaan valokuvia. Koko kiertoajelun ajan kaiuttimista kuului suomenkielinen opastus, joten kaupungin historia tuli samalla mukavasti tutuksi. Huomasimme pian Jaanan kanssa tykkäävämme Krakovasta kovasti, sillä kaupunki osoittautui mielenkiintoiseksi sekoitukseksi historiaa, kulttuuria ja nykyaikaa. Juutalaiskorttelien lukuisten synagogien lisäksi näimme useita kirkkoja, joista yhdessä innostuimme jopa käymään sisällä. Vatikaanin Pietarin kirkossa käynnin jälkeen vaan on oikeastaan mahdotonta löytää kirkkoa, joka vaikuttavuudeltaan voittaisi tuon kristikunnan päätemppelin. Pyhän Ristin kirkko, jossa kävimme, liittyi kuitenkin lähivuosien puolalaisen paavin historiaan, joten täkäläisille se lienee tärkeä paikka, jota he mielellään esittelevät.
Juutalaisten historia on myös tärkeä osa Krakovaa. Julmimmat muistot ovat varmaankin toisen maailmansodan ajoilta, jolloin Hitlerin natsisaksa pakotti suuren joukon Puolan juutalaisia keskelle Krakovaa rakennettuun muureilla aidattuun ghettoon, missä heitä kohdeltiin todella kammottavasti. Kuulimme kiertoajelun aikana mielenkiintoisia tarinoita noilta ajoilta ja pääsimme samalla näkemään esimerkiksi gheton aukion, missä nykyään on 65 kappaletta tuoleja, joista jokainen jakkara edustaa tuhatta tapettua Krakovan juutalaista. Vain kolmetuhatta sotaa edeltäneistä kuudestakymmenestäkahdeksasta tuhannesta krakovanjuutalaisesta selviytyi hengissä Hitlerin vainoista. Osana kiertoajelua kävimme myös Oscareita kahmineesta takavuosien Schindlerin lista-elokuvasta tutuissa maisemissa, missä näimme alkuperäisen tehtaan ja paikalle tehdyt muistomerkit.
Kuuman, mutta antoisan kiertoajelun lopuksi istahdimme vielä hetkeksi ravintolaan kylmille juomille. Ajelun meille kaupannut mies lähti virkistysjuomien jälkeen viemään meidät takaisin leirintäalueelle ilmastoidulla minibussilla. Matka kesti yllättävän kauan, sillä mies kertoi, että sen lisäksi että oli perjantai-iltapäivä, oli myös täkäläisten kesäloman aloituspäivä, joten autoja riitti 800.000 asukkaan kaupungin kaduilla. Puolen tunnin ajelun jälkeen kaveri kuitenkin tiputti meidät lertsulle, missä koirat olivat levähdelleet muutaman tunnin ajan mukavan viileässä ilmastoidussa autossa. Lähdimme saman tien koirien kanssa viereiseen puistoon, missä nekin saivat päästellä ulos päivän aikana kertyneitä paineita.
Illalla grillailimme taas tuttuun tapaan Latviasta ostettuja lihoja. Täytyy kyllä todeta taas, että tuolla Baltiassa osataan lihojen marinointi. Sikäläiset marinadit maistuvat aivan eri tavalla herkulliselta kuin suomalaiset maustemössöt. Melkoisen epäterveellisiä ovat siis tämän kesäloman eväät ainakin näin alusta olleet, kun on mätetty lähinnä grillisafkaa esim. perunasalaatin kera. Mutta kesäistä ruokaa ja hyvän makuista. Ja kerrankos sitä ihminen saa nauttia? Jos ei joskus toisenkin?
Huomenna aiomme lähteä Wieliczkan suolakaivoksille, mikä sekin on Unescon maailmanperintökohde, kuten oli tämänpäiväinen vanha Krakovan keskustakin. Takuuvarmoja turistikohteita, mutta yleensä myös laadukkaita nähtävyyksiä, joihin kannattaa tutustua. Ainakin tämän päiväinen reissu oli todella käymisen arvoinen ja hieno kokemus.
Mutta nyt koisimaan. Kesäloma alkaa tuntua vihdoinkin kesälomalta, kun mittari näyttää kolmosella alkavia kaksilukuisia numeroita. Aivan tarpeeksi siellä koti-Suomessa ehdittiinkin jo palella alkukesästä. Ja hipitkin ovat loistaneet koko päivän poissaolollaan. Siispä rauha maassa ja ihmisillä hyvä loma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti