Cannero Riviera, Italia. Myrskyn jälkeen poutasää. Lämpötila 26 astetta. Lomafiilis 115%
Sunnuntaina perille Cannero Rivieran pikkukaupunkiin saavuttuamme ja saatuamme leirin pystyyn pääsimme vihdoinkin viettämään kunnolla lomaa. Meillä loman aloittajaisiin on perinteisesti kuulunut pitkä illallinen hyvien grillissä valmistettujen herkkujen parissa ja tietysti myös hieman mainioista juomista nauttimista. Niinpä ilta venähtikin ensin Karppasen markiisin alla ruokaa mussutelleen ja sitten hiljaisuuden leirintäalueelle tultua vielä rauhallisemmin rupatellen Jussin ja Tarjan Happy Hobbyssä.
Lomankäynnistysjuhlinnan seurauksena maanantaina olikin sitten hieman hontelo olo itse kullakin, joten ensimmäinen kokonainen lomapäivä Cannerossa kului lähinnä välillä auringosta nautiskellen ja sopivasti varjossa lepäillen. Toisaalta olikin mukava makoilla ja levähdellä, sillä pitkän ja vauhdikkaan ajomatkan jälkeen keho tuntui muutenkin kaipaavan hieman rentoutumista.
Illalla teimme suunnitelmia lähipäivien varalle, sillä Maggiorella tuntuu riittävän nähtävää ja koettavaa. Edellisen kerran järvellä vierailtuamme emme juurikaan ehtineet tutustua järveen Cannobion viehättävää kylää laajemmin, joten nyt seuraavien päivien aikana päätimme käydä ainakin pienellä vuoristokävelyllä Cannero Rivieran yläpuolisilla rinteillä sekä tietysti tutustumassa ainakin Isola Bellan saarella.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Cannero Rivieran ylle alkoi kerääntyä tummia pilviä, mikä ei tosin ollut yllätys, sillä jo kotimaassa sääennusteita katsellessa olimme huomanneet, että jossain vaiheessa alueen ylitse tulisi kulkemaan ukkoskuurorintama. Onneksi sadekuurot eivät olleet ihan sitä luokkaa, mitä ensimmäiset lukemamme ennusteet lupailivat, sillä vielä viisi päivää sitten alueelle näkyi varoituksia mutavyöryistä ja rankkasateesta.
Sen verran reippaasti aamuyön aikana vettä taivaalta kuitenkin pudotti, että aamulla autosta ulos asteltuani huomasin välittömästi, että Happy Hobbyn markiisiin oli kertynyt vettä melkoinen määrä siitäkin huolimatta, että laitoimme saavuttuamme Jussin kanssa markiisiin toisen reunan reilusti alemmaksi kuin toisen pään. Onneksi markiisi ei ollut revennyt eikä suurempaa vahinkoa ollut päässyt tapahtumaan, mutta olipahan pieni opetus uusille karavaanareille. Karppasen markiisin kanssa ei ollut mitään ongelmaa, sillä vesi tuli alas samantien tarpeeksi kallistetulta markiisilta ja maahan lujasti ankkuroitujen myrskyliinojen ansiosta tukijalatkaan eivät antaneet veden painolle yhtään periksi.
Tiistain ohjelmana oli siis kävely koirien kanssa merkittyä reittiä pitkin ylös Carmine Superiorin pieneen ikiaikaiseen kylään. Kävimme menomatkalla hakemassa Canneron turistitoimistosta kartan, johon oli merkittynä useampia erilaisia ja -pituisia sauvakävelyreittejä ylös vuorille. Itse reitit olivat kyllä merkitty karttaan kohtuullisen selvästi, mutta meillä meni tovin aikaa, ennen kuin löysimme lähes olemattoman kokoisilla kylteillä merkityn valitsemamme kävelyreitin lähtöpaikan kaupungin pohjoiskulmalta.
Itse kävelyreitti kulki kohtuullisen vaativassa maastossa kivetyillä poluilla ylös kohti Carmine Superiorin kylää. Noin tunnin puuskutuksen ja muutamien hengentasauspysähdysten jälkeen saavuimme ylös ikivanhalle kivikirkolle. Carmine Superior sijaitsee naapurikunnan Cannobion puolella, minkä huomasimme vasta ylös päästyämme. Kuumassa helteessä olimme myös juoneet lähes kaiken mukaan varaamamme veden, joten oli pienoinen pettymys huomata, ettei ylhäältä löytynyt mitään paikkaa mistä olisimme saaneet ostettua juomatäydennystä, tai ainakaan emme sellaista sieltä uuvuksissamme onnistuneet bongaamaan.
Niinpä päätimme laskeutua rinnettä alas Carmine Inferioren kylään, mistä navigaattorin mukaan pitäisi löytyä ainakin muutama ravintola, jossa pääsisimme nauttimaan lisää juotavaa. Alas kavuttuamme istahdimmekin varsin tyytyväisinä rantaravintolan pöytään, missä tarjoilija nosteli eteemme jääkylmät Birra Moretti-tuopilliset. Kävimme tietysti hakemassa ravintolan tiskiltä juotavaa myös helteessä läähättäville koirille, jotka asettuivat helpottuneina makoilemaan varjoon juotuaan pahimpaan janoonsa.
Palauttavat janojuomat nautittuamme päätimme, ettemme enää kapuaisi takaisin ylös vuorille, vaan Jussi ja Tarja aikoivat kävellä rantatien varta takaisin leirintäalueelle. Me Jaanan kanssa emme halunneet lähteä todella kapealle ja ilman pientareita kulkevalle tielle seikkailemaan taluttimessa läähättävien koirien kanssa, joten tilasimme paikalle tilataksin, jolla hurautimme takaisin Cannero Rivieralle.
Lounaan jälkeen lepäilimme ja nautiskelimme leppoisasti pikkukaupungin lomatunnelmasta. Jaana, Jussi ja Tarja kävivät uimassa ja nautiskelivat auringosta rantanurmikolla ja itse keskityin tovin aikaa jahtaamaan hyönteisiä kamerallani.
Leppoisaa lomanviettoa siis. Tätä vartenhan tänne tultiin. Toivottavasti kelit kotimaassakin ovat parantumaan päin. Keskiviikkona meillä on suunnitelmissa laivareissu läheiselle Isola Bellan puutarhasaarelle. Mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt nautitaan kesästä!
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Cannero Rivieran ylle alkoi kerääntyä tummia pilviä, mikä ei tosin ollut yllätys, sillä jo kotimaassa sääennusteita katsellessa olimme huomanneet, että jossain vaiheessa alueen ylitse tulisi kulkemaan ukkoskuurorintama. Onneksi sadekuurot eivät olleet ihan sitä luokkaa, mitä ensimmäiset lukemamme ennusteet lupailivat, sillä vielä viisi päivää sitten alueelle näkyi varoituksia mutavyöryistä ja rankkasateesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti