Lastulla laskua laihemmaksi?

Oulu, Suomi. Lämpötila 16 astetta. Aurinkoista. Lomafiilis 28%.

Loma lähenee, varustelukierre jatkuu ja tänään oli vuorossa moottorin tuunaus.

Jokavuotinen kesää kohti kiihtyvä polttoaineenhintojen nousu on pakottanut meidätkin miettimään uusia konsteja säästää polttoainekustannuksissa ja yhtenä keinona onkin noussut mieleen asuntoauton moottorin lastuttaminen. Fiatin tehdastakuukin meni keväällä sopivasti umpeen, joten päätin tutkia asiaa vähän perusteellisemmin.

Nykyään kovasti yleistyneet erilaiset moottorien lastutus- ja ohjelmointikonstit lupaavat uudehkoihin dieselautoihin kymmenien hevosvoimien ja newtonmetrien verran lisää tehoa ja vääntöä. Samalla luvataan polttoaineen kulutuksen pienentyvän vähintään 10-20%. Vaikka kauppiaiden lupauksiin pitääkin aina suhtautua tietyin varauksin, kuulostaa tuollaiset mahdollisuudet liian kiinnostavilta ilman ettei niistä ottaisi selvää.

Aikani nettiä selailtuani huomasin, että lastutusratkaisuja on lähinnä kahta tyyppiä. Ensimmäisessä hinnakkaammassa tavassa moottorin ohjauksen asetuksia muutetaan tietokoneella ohjelmoimalla ja tehtaan asetusten päälle kirjoitetaan uusi data. Tässä on tietysti etuna se, että tehot ja väännöt voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti jokaisen ajotyylin ja tarpeen mukaan.

Toinen, edullisempi tapa perustuu moottorin ruiskutuksen ohjausyksikön kaapeliin liitettävään tietokoneboxiin, joka muuttaa lennosta asetuksia säilyttäen silti tehtaan alkuperäiset säädöt muistissa. Tästä taas on tietysti etuna se, että jälkimmäinen ratkaisu on helppo poistaa ja palauttaa moottori tehdaskuntoon ilman muita laitteita. Piuha vain irti ja taas ollaan vakiotilassa.

Jotta lastutuksessa olisi jotain järkeä, olisi tietysti toivottavaa, että tehot ja väännöt todellakin lisääntyvät ja kulutus pienenee. Pikaisen selvityksen jälkeen laskeskelin, että kotimaisista firmoista hankittava ohjelmointi olisi niin hinnakas, että meidän ajokilometreillä pelkällä polttoaineen säästöllä sen hankintahinnan kuolettamiseen menisi kenties auton käyttöikää pidempi aika.

Niinpä päätin kääntää jälleen katseen Saksanmaalle ja sieltä löytyikin jo runsaasti edullisempia vaihtoehtoja lastutusboxien muodossa. Lopulta päädyin tilaamaan lastutusboxin tuningkit.de -nettikaupasta, joka toimitti asiallisen oloisen paketin edullisesti ja nopeasti suoraan kotiovelle.

Useimmissa integroiduissa asuntoautoissa moottoritila on ohjaamon rakenteen vuoksi todella ahdas ja siten ei mitenkään erityisen huoltoystävällinen.  Hetkisen Saksasta saapunutta pakettia Avianoon soviteltuani huomasin, että samoin asia on myös Büten kanssa. Tuollaisen lastutusboxin asennus olisi itsessään vain reilun vartin homma, mutta ahtaassa tilassa homma ei ihan noin helposti suju. Aikani ahdasta rakoa ihmeteltetyäni päätinkin antaa homman lähikorjaamon ammattimiehille, jotta en ahtaassa tilassa rikkoisi turhaan mitään oleellisesti tärkeää. Niinpä tänä aamuna Bütte sai moottoriinsa uuden viriilimmän mokkulan kylkeensä ja pääsin itse testaamaan lopputulosta tien päälle.

Ennen vanhaan mopoja viritettäessa oli tapana sanoa, että viritys onnistui jos äänet kasvoivat ja tehot eivät kovasti pudonneet operaation jälkeen. Tuolla mittakaavalla mitattuna lastutus oli jo perstuntumalta menestys sillä vaikka äänet pysyivät entisellään, tuntui moottori heti ensimetreiltä lähtien entistä vääntävämmältä ja siten myös paljon kevytkulkuisemmalta. Ilmeisesti Tuningkit-firman lupaukset tehojen noususta alkuperäisestä 130 hevosvoimasta tuonne kolmilitraisen vakiomoottorin tehot ylittäviin 163 hepan lukemiin pitävät aikalailla kutinsa. Tai ehkäpä 65 newtonmetrillä lisääntynyt vääntö merkitsee tehojakin enemmän, mutta joka tapauksessa muutos oli helposti takapuolituntumaltakin huomattavissa.

Asian varmistamiseksi ja ettei homma olisi jäänyt pelkän mutu-tuntuman pohjalle, olin ottanut edellisenä päivänä sekkarin avulla ylös muutamia aikoja lähinnä ohituskiihtyvyyttä ajatellen, jotta pääsisin vertailemaan kiihtyvyyttä ennen ja jälkeen lastutuksen. Ennen lastutusta mittasin Avianon mittarinopeuksien perusteella kiihdytysajoiksi 80-100 km/h nopeuksien välillä viitosvaihteella n. 9,5-10 sekuntia. Vastaavasti suurimmalla eli kuutosvaihteella samaan kiihtyvyyteen meni vakiokunnossa 12,5-13 sekuntia. Lisääntyneen väännön ansiosta sama kiihtyvyys sujui lastutusboxi kytkettynä viitosella n. 7-7,5 sekunnissa ja kuutosellakin 9,5-10 sekunnissa. Joten sekkari vain vahvisti perstuntumalta tehdyt havainnot ja tuollainen 2-3 sekunnin muutos kiihtyvyydessä on jo tuntuva apu turvallisiin ohituksiin.

Polttoaineen kulutus on tietysti se tärkein asia, mitä tällä lastutusoperaatiolla lähdettiin hakemaan. Viimeistään Euroopan reissulla vahvistunee se kuinka paljon pienemmällä kulutuksella Aviano liikkuu uuden boxin voimin. Lisääntynyt vääntö varmaankin vaikuttaa pienentävästi kulutukseen ja tasanopeussäätimen käyttö takaa sen, että suurin osa matkasta menee samalla ajotyylillä kuin ennen lastutustakin. Joten nyt vaan kovaa ajoa ja hieman kulutusseurantaa. Ihan yhdellä reissulla ei tämänkään boxin hankintahintaa varmaankaan ehdi pienentyneinä polttoainekuluina säästää, mutta loppusäästö tulee myös lisääntyneenä ajomukavuutena kevytkulkuisella autolla!