Omegahelteissä läski tummuu

Marone, Iseo-järvi, Italia. Superhellettä pukkaa. Lämpötila 33 astetta. Lomafiilis 142%

Hieman huolissamme, mutta toisaalta myös helpottuneina olemme viime päivät seuranneet sääennusteita, jotka lupaavat koko Etelä- ja Keski-Euroopan alueelle ennätyskorkeita lämpötiloja. Huolissamme siksi, että eihän sitä tällainen pohjoisen Skandinavian kalpeaihoinen kulkija tarvitse hyvään kesäfiilikseen paljoa 25 asteen lämpötiloja enempää, joten neljääkymppiä hipovat lukemat saattaisivat olla jo liikaa meille. Toisaalta on ollut suuri helpotus saada varmistus siitä, että kesälomaa ei ainakaan tarvitse viettää missään tapauksessa kostean viileissä ja epävakaisissa säissä, kuten on saattanut käydä aika monelle kotimaahan juhannukselta kesälomiaan viettämään jääneelle.

Oma kesälomanviettomme Riva di San Pietron leirintäalueella ja Maronen kylässä on siis sujunut viime päivät jo varsin tutuiksi tulleissa merkeissä helteestä, uinnista ja rennosta lepäilystä nautiskellen. Eräänä iltana pientä lisädraamaa aiheutti yhtäkkiä leirintäalueelle hälytysvalot päällä pyyhältänyt ambulanssi, jota hetken perästä seurasi toinen samanlainen. Tovin aikaa kuvittelimme jo veristä ryhmätappelua juopuneiden saksalaisten ja hollantilaisten eläkeläisten välillä, mutta kun paikalle seuraavaksi ajeli kuolemansyyntutkijat siviilipoliisiautolla, niin ambulanssien vierailun todellinen syy alkoi paljastua. Myöhemmin illalla kuulimme naapureiltamme, että valitettavasti noin 50-vuotias mies oli kuollut ilmeisesti sydänkohtaukseen. Liekö koko ajan kohoava kuumuus ollut yksi osasyy tähänkin surulliseen tapahtumaan?

Jussin ja Tarjan suunnitelmissa ollut päiväretki Milanoon ei sitten toteutunutkaan, koska he aikansa eri aikatauluja ja liikkumavälineitä tutkittuaan totesivat, että sinne olisi pitänyt kulkea sen verran monen bussin/junan kautta, ettei hommassa ollut heidän mielestään tarpeeksi järkeä käytettyyn aikaan ja rahaan suhteutettuna. Niinpä me Jaanan kanssa lainasimme heille polkupyöriä ja Jussi sekä Tarja suihkaisivat maanantain ratoksi järven eteläosassa sijaitsevaan Iseon pikkukaupunkiin muutaman välissä olevan kylän kautta pyöräillen. Iltapäivällä takaisin lertsulle ilmestyi hengästynyt ja hikinen pariskunta, jotka kuitenkin vaikuttivat varsin tyytyväisiltä tekemäänsä pyöräretkeen. Takaisin päin poljettaessa oli toki tainnut tulla hieman kuuma, olihan lämpömittarissa 33 astetta, mutta ehkäpä juuri siitä syystä jääkaapista huurteisina ulos nostetut oluet maistuivatkin niin erityisen hyviltä?

Tätä blogipäivitystä keskiviikkona kirjoitellessa olemme jo viettäneet Jussin ja Tarjan kanssa pienimuotoisia kotiinlähtöjuhlia. Nimittäin Jussin ja Tarjan on valitettavasti tänään käännettävä Happy Hobbyn keula kohti pohjoista ja aloitettava vähitellen matka kohti kotimaata. Mitään hurjaa kiirettä heidän ei onneksi tarvitse pitää ja niinpä he aikovat vielä paluumatkalla käydä tutustumassa mm. Neuschwansteinin linnaan Baijerissa, minne me Jaanan kanssa neuvoimme heille valmiit koordinaatit leirintäaluetta ja linnaretkeä ajatellen

Me Karppasen poppoo olemme suunnitelleet viihtyvämme Maronessa vielä muutaman päivän ajan. Leirintäalue on kaltaisillemme koirien kanssa matkustaville lähes täydellinen, sillä omalta autolta on matkaa ainoastaan parikymmentä metriä järven rantaan, missä myös koirat pääsevät luvallisesti uimaan ja vilvoittautumaan. Kotimaassa ollessamme ja vielä sieltä tänne lähtiessämme nuorempi koiramme Víla ei vielä ollut uskaltautunut kertaakaan veteen vapaaehtoisesti, mutta onpa ollut mahtavaa huomata, kuinka nopeasti siihenkin on tullut täällä muutos. Jo Cannero Rivieralla keppejä veteen heitellessä Víla alkoi vapaaehtoisesti mennä yhä syvemmälle veteen ja täällä Maronessa siitä on tullut täydellinen vesipeto. Biten esimerkin rohkaisemana ja varmaan kuumuudenkin avittamana se nimittäin hyppää nyt jo veteen suoraan laiturilta lähes parin metrin loikalla. Ja me kun jo luultiin, että siinä meillä on ensimmäinen Hovawart, joka ei muka nauti uimisesta :)

Että semmoista tällä kertaa. Turvallista kotimatkaa Jussille ja Tarjalle! Me nautitaan Jaanan ja koirien kanssa vielä jonkun aikaa Omegahelteistä. Jossain vaiheessa pitää meilläkin kääntää Karppasen keula kohti pohjoista, mutta sen aika ei ole vielä. Nyt saa läski vielä tummua lisää ;)